Abdii Biyyansattin @ABiyenssa
Finfinnee Caamsaa 03, 2023 – Waraanni Oromiyaa keessatti Waraana Bilisummaa Oromoo (WBO) fi humnoota nageenyaa mootummoota federaalaa fi naannoo Oromiyaa wal waraanuu ergaa jalqabani waggoota shan darbeera. Waraannim kuni naannoo Oromiyaa fi naannoolee ollaa kan akka Benishaangul Gumuz, Gaambeellaa fi Amaaraa tuqeera.
Waraanni Bilisummaa Oromoo (WBO) kan mootummaan “Shanee” jedhee waamu gaafa Caamsaa 2021 keessa “jaarmiya shororkeessaa” jedhamee moggaafame ture. Ejjeanno siyaasaa gabaabduu dhiheenya kana maxxanfame keessatti WBOn gamasaatiin nuti “ummanni Oromoo cunquursaa irra bilisaa akka ta’uu qabsoofna,qabsa’aa jirras” jedheera.
Waggoota shanan darban keessatti waraanni jabaa ta’ee iddowwaan Oromiya hedduu keessatti WBO fi humnoota mootummaa jidduutti geggeeffamaa ture ammas cimee itti fufeera. Waraanichi lubbuu namaa lakkaa’amuu hin dandeenye balleesse, sarbama mirga namoomaa hammaataa fi gaaga’ama lakkoofsan ibsuu hin danda’ammne naannichaa fi naannichaa alatti geesiserra.
Dhiibbaa biyya keessaa fi idil-addunyaa qaamolee wal waraanaa jiran lamaan irratti karaa nagaa waraana kana akka xumuran godhame hordofuun, bakka bu’oonni paartilee wal waraanaa jiran lamaan Ebla 25 hanga Caamsaa 03, 2023 tti Taanzaaniyaa Zaanzibaaritti marii marsaa jalqabaa taasisaniiru.
Mariin marsaa tokkoffaa dhimmoota tokko tokko irratti waliigalteerra gahuun kan hin danda’amne ta’us qaamota lamaan ijaarsa akka qaban ibsaniiru. Paartileen kunneen “walitti bu’iinsa dhaabbataa fi karaa nagaa furuuf yaadamee” marii kana itti fufuuf waliigalaniiru.
Waraanaa hammaate
Haa ta’u malee, xumura marii kanaa booda, naannoo Oromiyaa iddoowwan hedduu keessatti lolli cimaan meeshaa waraanaa gurguddaan deeggaramee deebi’ee eegaluun lubbuun namoota nagaa kan balleesseera.
Marii nagaa marsaa tokkoffaa booda lolli hammaachaa dhufuun namoota miliyoonaan lakkaa’aman naannoo Oromiyaa keessatti rakkoolee roga hedduu qaban kanneen akka ajjeechaa jumlaa, hidhaa fedhii malee, butamuu fi hanga rakkoolee hawaas-dinagdee biroo hedduu waggoota shanan kanaan mudatan geessise jira. Waraanni kun sochii guyyaa guyyaa ummataa fi hojii dameelee mootummaa naannoo irra caalaa zooniiwwan lixaa, kibbaa fi giddugaleessaa naannichaa jeeqeera.
Jiraataan magaalaa Agamsaa, zoonii Horroo Guduruu Wallagaa, zoonii walitti bu’iinsa Lixa Oromiyaa keessaa tokko kan ta’e, sababa nageenyaaf jecha maqaan isaa akka hin dhahamne Addis Standard waliin kan dubbate akka jedhetti tajaajilli bu’uuraa kan akka telekoomii fi tajaajila baankii naannoo sanatti addaan cituun walqabatee waggoota darban sababa tasgabbii dhabuu itti fufiinsa qabuun jireenyi jiraattota naannoo dadhabsiisaa taasiseera jedha.
Hojjetaa Warshaa Sukkaaraa Fincaa’aa kan tibbana sababa nageenya dhabuutiin oomisha dhaabe kan ta’e jiraataan kun, magaalaa Agamsaatti tajaajilli baankii waan hin jirreef, mindaa isaa guutuu erga fudhatee ji’oonni shan darbeera jedhan.
”Kiloomeetira 65 deemnee mindaa keenya irraa birrii 500 hanga 1000 qofa arganna. Mindaa keenya guutuu gaafannaan baankichi maallaqni gahaan akka hin jirre nutti hima” jedhan.
Jiraataan kun itti dabaluudhaan daandii magaalaa Agamsaa gara finfinnetti walqunnamsiisu, magaalaa Komboshaatti dhihoo jirtu irratti geejjibni dhabamuu fi tajaajilli bilbilaa naannoo sanatti addaan cituun namoota naannoo sanaa gidiraa guddaaf saaxilee jira jedhan.
“Amma waggoota dheeraaf geejjibni waan hin jirreef namoonni maatii isaanii du’an illee gaddaafi awwaaluuf rakkoon isaan mudachaa jira” jedhan.
Humnoonni mootummaa naannoo sana buufatan yeroo baay’ee “Shane” nyaachisaa fi deggeraa jechuun himachuun hidhaa fi rakkisuu isaaniitiin ummanni naannoo dhiittaa mirga namoomaa hamaa ta’eef saaxilamuus jiraataan kun hubachiisaniiru.
Gadadoo Qonnaan Bultootaa
Jiraataan biraa Godina Wallagga Bahaa Aanaa Giddaa Ayyaanaa irraa dubbifne sababa rakkoo nageenyaa naannoo isaa jirurraan kan ka’e tajaajilli geejjibaa waan hin jirreefi ambulaansii dhabuu irraa kan ka’e, obboleessi isaa rakkoo fayyaa hamtuuf saaxilamuu Addis Standard’tti himeera.
Jiraataan kun akka jedhutti hidhattoonni jiraattota doorsisanii maallaqa irraa funaanuun rakkoo biraa ta’uu himeera.
Rakkoon kun iddoowwan waraanni keessatt adeemaa jiru heedduu keessatti kan mul’atu ta’uu jiraattonni ragaa bahu. Manguddoon dubartii Godina Shawaa Lixaa Aanaa Gindabarat keessa jiraatan maqaan isaanii nageenyaaf dhokfame tokko kanuma ragaa bahan.
“Midhaan, horii, qarshii waanuma jiru hunda fudhatu. Nama ukkamsanii firoonni ykn maatiin maallaqa akka kafalu godhu,” kan jedhan manguddoon kun, mana nama maallaqa hidhattootaaf hin kafallee argachuun ulfaataadha jechuun himu.
Hidhattoonni gandoota baadiyyaa aanichaa hedduu keessa akka socho’an kan himan dubartiin kun darbee darbee wayita humnoonni mootummaa garas bobba’an, hidhattoonni gara lagaatti dacha’u jedhu. Humnoonni mootummaa dhufanis waan argatan mara saamanii deebi’anii deemu jedhan. Kunis qabeenyi kun harka hidhattootaa akka hin galle ykn ammoo hidhattootaaf kennitu jechuun qonnaan bultootarraa akka guuran himan.
“Nuyi warri hiyyeessaa gidduutti gubanne, duraan manuma nama tokkootti yoo gorte, nyaattee dhugdee dabarta, amma mannumti ati ol seentee bishaan dhugdullee hin jiru,” jechuun jiraattonni hiyyummaaf saaxilamuu himu.
Itti dabaluunis sababa rakkoo geejjibaatiin qonnaan bulaan waanuma xiqqoo omishu gabaaf dhiyeessuu waan hin dandeenyeef jireenyi qaala’uu himanii, kanneen waan gurguramu qaban, gurguratanii gara magaalaatti baqachaa jiru jedhan.
Gaaga’ama Diinagdee
Jiraataan aanaa Gelaanaa zoonii Gujii irraa tokko Addis Standarditti akka himanitti waraanni Waraana Bilisummaa Oromoo fi humnoota mootummaa gidduutti geggeeffamaa ture yeroo dheeraaf sochii hawaasa tiksee buula daangessuun isaas lafti margaa gahaa loon, re’ee fi kkf keenyaaf ta’u dhabuun isaa ni yaadatama.
Baadiyyaa Oromiyaa irra caalaan sochiin hawaas-dinagdee dadhabaa waan ta’eef, kun waggoota dhufan keessatti lakkoofsi namoota naannichatti gargaarsa irratti hirkatan haalaan dabaluu mala jechuun hojjattoonni gargaarsaa yaaddoo guddaa keessa galanii jiru.
Dhaabbata miti mootummaa naannoo sanaa Akimon Initiative for Development jedhamu keessatti hojjetaa gargaarsaa kan ta’an Biyyansaa Deesso Addis Standard’tti akka himanitti, zoonii Horoo Guduruu Wallagaatti fakkeenyaaf adeemsi baruu fi barsiisuu sadarkaa tokkoffaa irraa eegalee hanga mana barumsaa qophaa’inaatti gandoota aanaa Jardega Jartee hunda keessatti dhaabbatee jira, bakka tajaajilli fayyaas dhabamee fi hanqinni qoricha bu’uuraa babal’atee jira jedha.
“Aanaa Jardega Jartee guutuu, gandoota/Qabalewwan Haroo Buluq lama, akkasumas aanaalee Amuruu keessatti gandoota 24 keessaa 20 keessatti namni qootisa dhaaberra” kan jedhan.Akkasumas qonnaan bulanii fi sababa waraanaatiin qe’ee isaanii irraa buqqa’u eeranirru.
Balaa diinagdee lola Oromiyaa ilaalchisee Addis Standard waliin haasawa kan taasisan Asebeen, Yunivarsiitii Zuuriik, Siwiizarlaanditti piroofeesara qo’annoo misoomaa (PhD) kan yeroo ammaa pirezidaantii Waldaa Qorannoo Oromoo ta’an, bu’uuraalee oomishaa dabalatee neetworkii fi Oromiyaa waldhabdeen miidhame irra caalaan sirni geejjibaa akka hin hojjenne taasiseera jedha.
Godaansi dargaggoota, umrii oomishaa, humni hojii baadiyyaa irraa gara magaalaa tasgabbaa’aa ta’etti, ari’atama maqaa shaneetiin baqachuun dinagdee irratti dhiibbaa guddaa geessisaa jira jedha Asebeen.
Miidhaan waraanni kun qaqqabe bu’uuraalee jajjaboo qofa irratti kan daangeffame osoo hin taane, kaappitaala namaa fi dhaabbilee tajaajila murtaa’e ummataaf kennuudhaan diinagdee eeguuf barbaachisan kanneen akka eegumsa fayyaa, dhaabbilee faayinaansii, waajjiraalee mootummaa, seera kabachiisuu, barnoota fi kkf kan hammate ta’uu ibsaniiru .
Gabaasni Komishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa bara darbe ji’a Adoolessaa keessa baase akka mul’isutti, aanaa Amuruu dabalatee Lixa Oromiyaa aanaalee adda addaa keessatti namoonni 60 ol ta’an haleellaa guyyoota lamaaf namoota hidhattoota hidhataniin kan… kan walitti qabaman naannoo naannoo irraas ta’e kanneen aanaalee ollaa mootummaa naannoo Amaaraa irraa qaxxaamuran. Jiraataan woredas Jardega Jarte, Kiremu fi Abe Dongoro woredas zoonii tokko keessa jiran haleellaan walfakkaataan sodaachuun ba’aa akka turan gabaasni kun ni mul’isa
Gabaasni bara 2022 Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii baase kana kan Asebe’n mirkaneessudha. Ummanni tajaajiloota barbaachisoo kanneen akka barnootaa, eegumsa fayyaa ykn bishaanii fi qulqullina naannoo argachuun isaa “sababii jeequmsaa fi bu’uuraalee misoomaa jiran balleessuun balaa guddaa irra ga’eera” jedheera Mootumman Gamtoomanii. Karaa Lixa Oromiyaa qofaan dhaabbileen fayyaa 426 sababa saamichaa fi diigumsaan hojii akka hin hojjenne taasifamaniiru.
Wallaga Bahaatti bara barnootaa 2022tti manneen barnootaa 144 cufamanii daa’imman 62,000 barnootaan ala ta’aniiru. Haaluma wal fakkaatuun Wallaga Lixaatti manneen barnootaa 184 cufamanii barattoonni 89,000 barnoota ala ta’aniiru.
Baadiyyaa irraa gabaa dhaqqabuun gufachiisaa kan jiru yoo ta’u, wiirtuuleen woreedaa sababa cufamuu daandiitiin hanqinni dhiyeessii barbaachisaa ta’e mudachaa jira. Nageenya dhabuu fi qormaata baajata/loojistikii aangawoota mudatu walitti makamuu irraa kan ka’e nyaata ummata dhibee kanaan miidhameef geessuun addaan citee fi guutuu kan hin taane dha. Michoonni gargaarsi nyaataa bakka fagootti akka dhiyaatu karaa itti mirkaneessan ilaalaa jiru.
Rakkoo Guddaa Biroo
Asebeen, waraanni kun qooda fudhattoota mootummoota naannoo ollaa irraa dhufan hedduu hirmaachisuuf diriiree waan jiruuf, dhiibbaan siyaasaa fi nageenyaa waraanni kun naannoo Oromiyaa bira darbee rakkoo inni geesisu danda’uu hubachiisaniiru.
Kana malees Asebeen ajjeechaa milishoota Faanoo godinaalee Lixa Oromiyaa adda addaa keessatti geesisan fi rakkoo Oromoo Wallo maqaa shaneetiin humna addaa mootummaa naannoo Amaaraatiin deeggaramuun zoonii addaa Oromoo naannoo Amaaraa keessa jiru balaadhaaf saaxiluu akka danda’u akeekkachiiseera akkasumas hariiroo sabaaf sablammoota akka miidhu eeraniru.
Inistiitiyuutii Qorannoo Nageenyaa Yunivarsiitii Finfinnetti kaadhimamaa PhD kan ta’an Negera Gudeta, rakkoo hirmaannaan qooda fudhattoonni hedduun waraanni kun karaa nagaa akka hin furamne gufachiisuuf fiduu akka danda’u yaada kan kennan kan biraati. “Taphattoonni bayyachuun gad fageenyaa fi cimina waraanni kun mootummaa naannoo Oromiyaa, Itoophiyaa, fi gaanfa Afrikaa irratti dhiibbaa nageenyaa fagoo ta’e dabalaa jira”, jechuun Negera Addis Standarditti himaniiru.
Milishaa Faanoo dabalatee qooda fudhattoonni waraana kana keessatti argaman baay’achuun isaanii balaa nageenyaa fi diinagdee daran hammeessaa jira kan jedhan Obbo Nagaraan, rakkoo kana keessaa karaan ittiin bahan karaa mariidhaan, qaamota wal waraanaa jiran gidduutti qubsuma qofa ta’uu ibsaniiru, ”Nageenyi bu’a qabeessaa ta’ee fi rakkoo ta’aa jitu altakkan furuun kan danda’ammu marii qofaan,” jedhan.
Asebeen akkuma Nagaaraa waraanni kun karaa mariitiin xumuramuu qaba jedha, akkasumas aadaa araaraa fi araarama waldorgommii qaamolee naannoo minjaala jiran gidduutti guddifachuun maaliif nageenyi waaraa mirkanaa’uu akka qabu irratti walii gala. Kunis iddoo siyaasaa daran banuun amala abbaa irree ukkaamsa jedhan.
Haa ta’u malee, abdiin marii marsaa lammaffaa ummata Oromiyaa dhibee kanaan miidhamee fi taajjabdoota biratti ol’aanaa ta’ee osoo jiruu, mootummaan federaalaas ta’e WBO torbee kana akka jedhanitti, mariin marsaa lammaffaa yoomii fi eessatti waan jedhu irratti karoorri hanga ammaatti hin jiru jedhaniiru. AS
